Kai moni miettii onko nyt mieltä missään

Iskelmän monitoimimies Kari Kuuva nikkaroi (Laitinen 2013/2018) yli puoli vuosisataa sitten laulaja Ilkka Sysimetsälle eli Frederikille tämän tilauksesta hittibiisin Jos jotain yrittää, joka tunnetaan myös nimellä Harva meistä on rautaa. Useankin kiirastulen omassa elämässään kokenut ja selättänyt Kuuva luo kerronnallaan työhyvinvoinnille henkiset puitteet, joista riittää ammennettavaa tämän päivän oravanpyörässä rimpuilijoille.

Suomessa 53 prosenttia eläköityy työkyvyttömyyttään ensisijaisesti mielenterveyden häiriön perusteella. Näistä kahdessa kolmasosassa syynä on mielialahäiriö. (Karolaakso 2021). KOTT-tutkimuksen (2021) mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksesta tai masennuksesta. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä. Koronan ja sen aiheuttamisen rajoitusten vuoksi sosiaaliset kontaktit ovat vähentyneet. Opiskelijoista joka neljäs nainen ja kolmas tuntee eristyneisyyttä opiskelutovereistaan. Etäopiskeluympäristössä etenkin nuoret korkeakouluopiskelijat kärsivät vertaistuen puutteesta. Järjestely näyttäisi vaikuttavan kielteisesti myös elämänjärjestykseen.

Huominen heille synkältä aina näyttää

Frank Martela et al:n (2018) mukaan itselleen tasapainoisen elämäntavan löytämisen kulmakiviä näyttäisi olevan myönteisyys, jonka on johdonmukaisesti osoitettu ennustavan elämän merkitystä. Positiivisuudessa keskeisimpinä näyttäytyvät tyytyväisyys, joka liittyy hyväntahtoisuuteen ja psykologisten autonomian, pätevyyden ja sukulaistarpeiden täyttämiseen. Nämä neljä tyytyväisyyttä esiintyvät säännöllisesti itsenäisinä ennustajina, joilla on sekä yleinen että lyhytaikainen merkitys. Martela kehottaa harjoittelemaan, syömään hyvin ja auttamaan muita hyötyäkseen toisten auttamisen yllättävän vahvasta, jopa pitkää elämää ennustavasta terveysvaikutuksesta. 

Itsekkyyden ja itsensä uhraamisen välillä tasapainon löytäminen on tärkeää. Yksilöllisyyden ja häikäilemättömän oman edun ajassa tällaisen tasapainon saavuttaminen tarkoittaa Martelasta (2018) sitoutumista etsimään parhaita tapoja ympärillä olevien auttamiseksi. Sharifin ja Mogilnerin (2021) esittävät, että yksilön vapaa-ajan lisääntyessä hänen hyvinvointinsa lisääntyy - mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Ihmisten pitäisi löytää itselleen kohtuullisesti mieluistaan, tarkoituksellista vapaa-aikaa. Oishi ja Westgate (2021) toteavat puolestaan, että mielekästä, rikasta elämää ilmentävät kiinnostavat ja näkökulmaa muokkaavat kokemukset. Psykologisesti rikasta elämää elävät ihmiset tapaavat olla verrokkejaan uteliaampia, kokonaisvaltaisempia ja poliittisesti ennakkoluulottomampia. Unenpuute ja riittämätön uni ovat useiden sairauksien riskitekijöitä lisätessään pitkittyessään mm. tulehdusherkkyyttä. Tyytyväisyys elämään ja unen laatu ovat tärkeitä yksilön hyvinvoinnin ja yleisen terveyden tekijöitä. Huonolla unella voi olla suoria vaikutuksia aivoihin, tunteisiin ja mielialaan. (Tononi ja Chirelli 2006). 

Viitsi ei kukaan lähteä mukaan

Anna-Maija Lämsä (2021) muistuttaa, että vastuulliseen johtamiseen kuuluu sääntöjen, odotusten ja lupausten mukainen toiminta. Henkilöstöllä on oikeus odottaa mielekäs työtä, palkkaa, jolla tulee toimeen, mieluisaa ja turvallista työympäristöä, onnistumisen kokemuksia sekä arvostavaa ja oikeudenmukaista kohtelua. Odotusten ja vaatimusten johtamisvalinnoissa asettuvat usein vastakkain asettuvat taloudellinen tulos ja henkilöstöön liittyvät panostukset hyvinvoinnin edistämisineen. (Lämsä 2021).

Lämsä esittelee viisiportaisen luokittelun, joka kertoo yrityksen johtamisen tason, jossa kehittyneisyys jaotellaan väärinkohteluun, välinpitämättömyyteen, oikeudenmukaisuuteen, välittämiseen ja kehittämiseen.

Väärinkohtelua leimaa moraalisten ja jopa laillisen odotusten vastaisuus. Välinpitämättömyydessä työntekijöiden kunnioittaminen taantuu suoranaiseen ylimielisyyteen, vaikka toimittaisiinkin hyvien tapojen harmaalla alueella. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että annetut lupaukset pidetään sekä virallisesti että sanallisesti. Välittäminen painottaa huolta pitävääkiinnostusta ihmiseen sekä aineettomasti että aineellisesti. Kehittävä kohtelu vahvistaa työntekijöiden itsekunnioituksen vahvistamista ja uudistumiseen, voimaantumiseen sekä luovuuteen kannustamista.

Kun johtaminen voi muuttaa ja muokata ihmisten elämänkulkua parempaan tai huonompaan, vastuullisuus ja eettisyys ovatkin (emt.) ihmisten johtamisen keskeisimpiä tekijöitä yhteisön toiminnassa.

Newman et al. (2014) esittelevät DRAMMA-mallin. Yhdistämällä aiempien psykologisen käyttäytymisen teorioita malli yhdistää vapaa-ajan ihmisen hyvinvointiin. Psykologisia tarpeita on kuusi: työstä irrottautuminen (detachment), rentoutuminen (relaxation), itsenäisyys ja omaehtoisuus (autonomy), taidonhallinta (mastery), merkityksellisyys (meaning) ja yhteenkuuluvuus (affiliation). Näistä neljä - irrottautuminen, rentoutuminen, autonomia (tai pelkistettynä kontrolli) ja taidonhallinta käsitetään psykologisesta työkuormituksesta selviytymistä edistäviksi palautumiskokemuksiksi (Sonnentag & Fritz, 2007).

DRAMMA-malli painottaa kaikkien elämänalueiden läheisiä ihmissuhteita kokonaishyvinvoinnin rakentajana. Keskeinen vaikutin on Ryanin & Decin (2000) ihmisen motivoitumista käsittelevä itseohjautuvuusteoria kolmine synnynnäisine psykologisine perustarpeineen: omaehtoisuus eli autonomia, kyvykkyys eli kompetenssi, sekä yhteenkuuluvuus. Mallissa hyvinvoinnin kannalta ihanteellisin vapaa-aika on oikeasuhteista passiivista lepoa ja aktiivista toimintaa.

Minä taivu en koskaan

Liiketoiminnassa puhutaan perinteisen ulkoisen, omistajayrittäjyyden ohella yhä enemmän asiantuntijavallasta sekä -vastuusta, sisäisestä yrittäjyydestä. Siinä jokaisen on kyettävä ottamaan vastuu itsestään ja muista. Kuin pakkolaskuun valmistautuvassa lentokoneessa myös oman mielensä, kehonsa ja joukkonsa johtamisessa on uskallettava olla itsekäs. Jos ei ensin omille kasvoilleen happinaamaria asenna, toisten turvaamisestakaan ei tule mitään.

Globaalien megatrendien myötä myös joukon ja yksilön hyvinvoinnin säilyttämisessä tuleekin pohtia uusien toimintaympäristöjen suomia mahdollisuuksia - vaikkapa sosiaalisen median hyödyntämistä ennalta ehkäisevänä terapiamuotona.

Ja kaiken sen minkä pitää mä päätän se mulle myös jää

Ummehtuneiden, mahtipontisen suhtautumistapojen uudelleenarviointiin näyttäisi olevan tarvetta: muka ikuisen jaksamisen tyhmänylpeän mahtipontinen illuusio - luovuta - väsynyt johtaja ei välttämättä kannattele pitkäjänteistä yhteistä etua. Tyhmänylpeyttään ei kannata vaarantaa itsensä eikä joukkonsa terveysturvallisuutta; jos esimies ei jaksa, on turha odottaa johdettavienkaan jaksavan. Jos ihminen toimii vastoin yksilöllisiä unen, työn, perhe-elämän ja terveellisen vapaa-ajan tarpeitaan, hän on pian vaikeuksissa. Tärkeintä on, että vuorokauden tuntien jakaminen on jokaiselle omanlaisensa - toisten myötäily ja matkiminen vie ojasta allikkoon.

Asiakeskeinen, tekoälyperusteinen robottimainen johtaminen, ilman ihmisen lukutaitoa, sydämen sivistystä, tunne-elämän tasapainoa, mielenrauhaa ei äärimmäisimmänkään kurinalaisuuden poikkeusoloissa vie taktiseen, operatiiviseen saati strategiseen menestykseen - ihmiset kun eivät kuunaan käyttäydy niin kuin heidän toisen mielestä pitäisi tehdä. Hyväksyminen, luovuttaminen, tilannetaju ja pelisilmä ovat keinot, jotka peittoavat tunnekylmän (teko-)älyn. Itse kunkin meistä on osattava pelata niillä korteilla, jotka on jaettu: paras on hyvän pahin vihollinen.

Harva meistä on rautaa.

Otsikko ja väliotsikot Kari Kuuvan iskelmästä Jos jotain yrittää (Harva meistä on rautaa).

Lähteet:

Castro, C.A, Hoge, C.W., Milligen, C.W., McGurk, D., Adler, A.B., Cox, A. & Bliese, P.D: (2006). Battlemind Training: Transitioning Home from Combat. Osoitteessa https://apps.dtic.mil/sti/pdfs/ADA481083.pdf . Viitattu 19.1.2022.

Frederik. (1970). Jos jotain yrittää (Harva meistä on rautaa). Osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=3wZPPn6c3WI. Viitattu 19.1.2021.

Karolaakso T., Autio R., Näppilä T., Leppänen H., Rissanen P., Tuomisto M.T., Karvonen S & Pirkola S. (2021). Contextual and mental health service factors in mental disorder-based disability pensioning in Finland - a regional comparison. Osoitteessa https://bmchealthservres.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12913-021-07099-4#Abs1. Viitattu 11.1.2022.

Laitinen, K. (2013/2018). Kari Kuuva 60 vuotta - Elämä täynnä Rokkia ja Pelargoniaa. Osoitteessa https://musiikintekijat.fi/artikkeli/kari-kuuva-60-vuotta-elama-taynna-rokkia-ja-pelargoniaa/. Viitattu 19.1.2021.

Leskinen. J. (toimi.) (2018). Sotilaspsykologia maanpuolustuksen tukena. Osoitteessa https://puolustusvoimat.fi/documents/1951253/2815786/PVTUTKL+julkaisuja+9.pdf/4f5bff5a-35fc-41be-ba96-0c538eed27f2/PVTUTKL+julkaisuja+9.pdf. Viitattu 19.1.2021.

Lämsä, A-M. (2021). Vastuullinen johtaja pitää Aristoteleen opit mielessään. Osoitteessa https://jyunity.fi/ajattelijat/vastuullinen-johtaja-pitaa-aristoteleen-opit-mielessaan/.Viitattu 19.1.2022.

Martela, M. (2018). Altruism's Surprisingly Strong Health Impact. The benefits of giving rather than receiving are more than just spiritual. Osiitteessa https://blogs.scientificamerican.com/observations/exercise-eat-well-help-others-altruisms-surprisingly-strong-health-impact/. Viitattu 19.1.2022.

Martela, M., Ryan, M.R., Steger, M.F. (2018). Meaningfulness as Satisfaction of Autonomy, Competence, Relatedness, and Beneficence: Comparing the Four Satisfactions and Positive Affect as Predictors of Meaning in Life. J Happiness Stud 19, 1261-1282.

Newman, D. B., Tay, L., & Diener, E. (2014). Leisure and subjective well-being: A model of psychological mechanisms as mediating factors. Journal of Happiness Studies: An Interdisciplinary Forum on Subjective Well-Being, 15(3), 555-578.

Oishi, S. ja Westgate, E.c (2021). A Psychologically Rich Life: Beyond Happiness and Meaning. Osoitteessa https://www.erinwestgate.com/uploads/7/6/4/1/7641726/oishi.westgate.psychrev.2021.pdf. Viitattu 19.1.2022.

Parikka, S., Holm, N., Ikonen, J., Koskela, T., Kilpeläinen, H. & Lundqvis,t A. (2021): KOTT 2021-tutkimuksen perustulokset 2021. Osoitteessa https://terveytemme.fi/kott. Viitattu 19.1.2022.

Pääesikunta ja Sotilaslääketieteen keskus. (2014). Puolustusvoimien Mielenterveysopas mielenterveystyötä tekeville puolustusvoimissa. Osoitteessa https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2015558/Mielenterveysopas/b459af96-8b33-4c13-bef0-d93283efa233/Mielenterveysopas.pdf. Viitattu 19.1.2021.

Pääesikunnan henkilöstöosasto. (2015). Puolustusvoimien henkilöstöstrategia palkatulle henkilöstölle ja varusmiehille. Osoitteessa https://puolustusvoimat.fi/documents/1948673/2267766/PEVIESTOS-HESTRA_Julkaisu.pdf/8d909e64-5538-4366-b7fc-ba6f2c80c9bf/PEVIESTOS-HESTRA_Julkaisu.pdf. Viitattu 19.1.2021.

Sharif, M. & Mogilner, C. (2021). Having Too Little or Too Much Time is Linked to Lower Subjective Well-Being. Journal of Personality and Social Psychology, published online Sept. 9, 2021.

Tononi, G. & Cirelli, C. (2006). Sleep function and synaptic homeostasis. Sleep Medicine Reviews, Volyme 10, Issue 1. Pages 49-62.